Nimi: Chouette de Deboire "Ruosto"
Ikä: Poikanen. Teknisesti tehty muistaakseni 2015.
Sukupuoli: Uros.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, karvaton (hairless).
Väri: Ilm. pigmentitön iho. Odd eyed eli eriparisilmät: oikea silmä on musta ja vasen punainen mustalla pupillilla.
Muuta: Kerrankos inspiraatio iskee... Minulla on joku taipumus tehdä parhaimmillaan tosi kärsineitä eläimiä figuurimuodossa. Varmaan siksi, koska sellaisia eläimiä ei ole kiva nähdä oikeasti. Olen myös nähnyt karmivia unia rotista ja siitä, että rescuoin niitä ja epäonnistun niiden hoidossa. Se tunne, kun unessa epäonnistuu jossain tuollaisessa, jää aivoihin kummittelemaan melko tehokkaasti ja pitkäksi ajaksi, ja aiheuttaa itselleni suuria inspiroitumisia näiden peukkureiden kanssa. Rotanpoikasia on näkynyt unissa aika paljon, ja olen laittanut välillä ylös ja ihan piirtänyt näitä tapahtumia ja niissä nähtyjä eläimiä.
Deboiren pojat nyt eivät varsinaisesti pohjaudu uniin, mutta niistä se inspis on tullut, varmaankin. Suureksi osaksi. Joskus joku tietty eläinyksilö nousee omaksi suosikiksi, kuten yksi violetti hooded -poikanen jolta vanhempi uros puri jalan irti ja jonka kanssa olin hukassa siinä unessa... Siitä poikasesta on tehty peukkuri, joka saa oman tekstinsä myöhemmin. Mutta siis, yritin nyt avata tätä jutun ideaa tällä. (Enkä osaa kirjoittaa, ei ole kirjoitusfiilistä tällä hetkellä. Ehkä kannattaa kuunnella omaa päätä silloin kun ei tunne vielä voivansa julkaista jotain vaikka haluaisi.)
Ruoston silmienväri oli omanlaisensa inspiraationlennätys. Iskin mukaan vähän kliseisyyttä, onhan se selkeä viite pojan vanhempiin (emolla mustat ja isällä mustapupilliset punaiset silmät), ja itse olen kehittänyt sellaisen hauskan ajatusmallin että kaikki "julmuus on vasemmalla". Ei liity mihinkään vakavasti otettavaan siis. Tämä ikäänkuin toisi ilmi sen, että Ruostolla on koko elämänsä mukanaan geenejä, joiden jakaminen ei ole suotavaa, sen isä on täysi idiootti ja sellainen tyyppi, jonka tiedostaminen saa varmaan muut poikaset hylkimään Ruostoa (ja Rääpälettä, tämän veljeä). Poikasen omaan luonteeseen se ei ehkä vaikuta, noin pienestä ei näe niin hyvin mutta ehkä teinivuosissa jo ilmenisi luonne ja se, onko vanhemmilla ollut oikeasti isompaakin roolia siinä. Silmät myös näyttävät eri kokoisilta, huomasin tässä...
Istuma-asentoisia poikasia en ole muita tehnyt ja sillä voi myös olla arvoa, jos kuvaan kuvasarjatarinoita peukkureista. Ruosto mietiskelee ja pohdiskelee elämää paljon, haluaa ottaa selkoa miksei hänen ja veljensä elämä ole samanlaista kuin toisaalla näkemillään poikasilla. Vaikuttaa ihan fiksulta pennulta! Onneksi sen äiti on Deboire, jolla on osaamista kasvattaa moraalisesti järkeviä kakaroita, ja pyrkiä eliminoimaan Punaraudan ikävät vaikutukset.
Ruosto näyttää vähän hiireltä, ja erittäin surkealta koe- sellaiselta... Olen nähnyt karmeita kuvia karvattomista labrahiiristä joilla on tulehtunut iho. Ei sellaisia lemmikkioloissa onneksi näe, vaikken tajuakaan miksi nakuhiiriä saa kasvattaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olokee sitte immeisiks.