lauantai 13. toukokuuta 2017

Kirpakka

Halusin nimeen jotain omenamaista, mutta en tainnut onnistua...

Nimi: Sekamelskan Kirpakka
Ikä/tehty: Toukokuussa 2017.
Sukupuoli: Naaras.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, rex.
Väri: Neonvihreä tummanruskealla iholla. Silmät turkoosit sinisin pupillein.
Muuta: Tekninen puoli. Tekoprosessi. Hyvä vai huono. Kuten Arakin, myös tämä tuli tehtyä ja kuvattua tasan tarkkaan tutoriaalia ajatellen. Käytin dokumentointiin vanhinta kameraani, jonka kanssa meno on aina vähän takkuista kun se alkaa olemaan vanha myös teknisesti eikä vain vuosiltaan... Ehkä jos tallennan vielä muutamat peukkurit sillä, voisin viitsiä ladata materiaalit koneellekin. (Varoitan etukäteen ettei kuvien laatu tule olemaan hääviä.)

Kirpakka on hyvin simppeli tekele, enkä jotenkin osaa nähdä sitä niin vahvasti yksilönä... Se on pelkkä rotta muiden seassa, ilman persoonaa. Toisin sanoen se on tylsä. Väri ei auta asiaa, neonjutut ja karkkisuus eivät kuulu lempiasioihini edelleenkään. Ilmekin sillä on ihan tahkoaivoinen.













Tulossa on muuten rumuuksia ja muuta jännää, jonka kanssa tekstistä tulee varmaan kiinnostavampaa.

Ara

Nimi on latinaa ja tarkoittaa appelsiinia. Mielikuvitus.

Nimi: Sekamelskan Arantium "Ara"
Ikä/tehty: Toukokuussa 2017.
Sukupuoli: Uros.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, rex dumbo.
Väri: Neonoranssi tummanruskealla iholla. Silmät turkoosit sinisin pupillein.
Muuta: Ara on hyvin yksinkertainen, koska kuvasin sen peukkuritutoriaalia varten. Tai no, kuvasin sen prosessin vain sillä ajatuksella että niistä kuvista voisi ehkä olla hyötyä joskus. Mitään valtavan ihmeellistä en tässä rotassa kyllä näe... Voisin joskus yrittää dokumentoida jonkun joka on vähän haastavampi tehdä. Silmistä ja korvista tuli muuten aika pienet, mutta jaa, yksilöpiirre...















Alkaa taas vaihteeksi tökkimään tämä tyyppien tietojen lisäily, mutta minkäs tekee kun peukkureita on niin helppo tehdä paljon kerralla.

perjantai 12. toukokuuta 2017

Syyllisyys

Nimi kuvaa sitä tunnetta mikä joissakin unissani voi olla läsnä. Moniulotteista.

Nimi: Univory Culpa "Syyllisyys"
Ikä/tehty: Saatu valmiiksi 4/5/17.
Sukupuoli: Hermafrodiitti.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, rex.
Väri: Luonnonvalkoinen rubiineilla silmillä. (Tai punaisilla silmillä tummanpunaisin pupillein.)
Muuta: Halusin Syöverille ja Syyllisyydelle järkevät asennot, suunnilleen sellaiset missä ne eräässä unessanikin olivat. Kun yhdellä jo oli nokka maassa, tein toiselle pystymmän asennon. Asento on ihan OK, mutta silmät sijoittuvat liian korkealle ja ovat siis liian lähellä toisiaan.

Vilkkaampi kuin Syöveri, muttei kai yhtään sen helpompi tulkattava.

Syöverin tekstissä on pitkä sepustus sen ja tämän taustasta; ne perustuvat korneihin uniini, joiden kornius tulee siitä, että ne ovat meikäläisen rotanhankintaunia. Ostan jostakin eläimiä aikomuksenani tietysti pitää niitä hyvin, mutta silti teen asiat pieleen ja eläimet kärsivät. Unissa on tyypillistä sekin että järkytyn itse suuresti siitä kun löydän häkeistä kuolleita rottia tai tajuan unohtaneeni antaa niille vettä (asia josta olen aika tarkka oikeasti, aina ennen kuin käyn nukkumaan tarkistan että kissoillamme on vettä). Usein ne kärsivät liikaa liian aikaisin, kun pelastan ne silloin kun mitään hyödyllistä ei voikaan enää tehdä... Sentään Univoryt ovat sieltä terveimmästä päästä, joskin seuranaan olleet kaksi hoodyä olivat traagisia tyyppejä.

Näistä kahdesta Univorystä Syyllisyys on kokoajan ollut etäisempi, ehkä koska se oli kokoajan Syöverin takana eikä täten näkynyt niin hyvin. Tajusin tässä sitten, että ehkä Syyllisyys on nimenä osuva juuri siksi, kun 'saatan kokea syyllisyyttä siitä kun en kerennyt kehittämään suhdetta tähän rottaan'. Olisi jotain niin loistavaa tutustua rottaan yksilönä unessa ja joutua sitten tekemään sille peukkuriversio.

Luonteiden kirjoittaminenkin näille on juuri siksi vaikeaa, kun sitä luonnetta ei ole kerennyt koskaan nähdä... No, jos joskus käy niin, että näen uudestaan unta näistä lumipalleroista, voisi tulla mahku tarkastella niitä vähän likemmin.

Mietin nyt vaan, että kenenhän elukoita nämä ovat? Nukeistani siis... Hupi eläinlääkärinä saattaisi olla osuva isäntä, osaisi kotoa käsin ylläpitää eläimiä joilla on vakavia vammoja joko fyysisesti tai psyykkisesti (kuten se Noksanin puuttuva raaja, jonka vanha hooded -uros puri irti).













Lutuskat... Oikeanpuoleinen on tietenkin Syöveri, paremmin onnistunut tyyppi.

Ja vaikka tuossa lukeekin, että Syöveri on paremmin onnistunut... Niin tunnearvo on molemmilla sama. Se on semmonen kiva fiilis. Ehkä minun pitää joskus hankkia kaksi luonnonvalkoista rexiä?

Syöveri

Nimi on jollakin asteella kuvaava, rotan design on peräisin aivojeni syövereistä.

Nimi: Univory Vertex "Syöveri"
Ikä/tehty: Saatu valmiiksi 4/5/17.
Sukupuoli: Hermafrodiitti.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, rex.
Väri: Luonnonvalkoinen rubiinisilmillä. En osaa määritellä mitään tarkkaa muunnosta tälle (enkä Syyllisyydelle).
Muuta: Teknisesti tämä on valkoista helmimassaa, johon sotkin sekaan keltaista vastaavaa. Ei tainnut tulla ihan niin tasaista kuin halusin, mutta menköön... Ihonvärin sekoittaminen ei ollut ihan simppeli homma, kun ei ole tällä hetkellä valkoista silkkimassaa ollenkaan ja silti piti sopivan vaalea nahka jostakin kehittää. Silmät olisivat olleet liian vaaleat ja aiovttomat ilman pupillia, joten maalasin niihin tummemmalla punaisella pupillit. Teknisesti Syöveri on laadukkaampi kuin Syyllisyys, tai ainakin asento on järkevämpi ja silmät sijoittuneet oikeaan kohtaan.

Luonne on rauhallinen, liikkumaton. Petollinen siten ettei ongelmia välttämättä huomaa ajoissa, koska rotta ei oireile mitään ulospäin.

Syöveri, Syyllisyyden ohella, perustuu uneen, jonka joskus näin. Pelastaakseni mielikuvia piirtelin ja kirjoittelin asioita ylös siinä määrin kuin muistin. Kuten kuvasta voi päätellä, unessa oli kaksi vaaleaa rexiä, kaksinaamainen punainen kissa (jonka aion myös tehdä/kustomoida jostakin joskus!), aggressiivinen agouti hooded uros ja violetti hooded dumbo poikanen (Noksan). Eläimet olivat rescuoituja, ilmeisesti jostakin epäeettisestä eläinkaupasta jossa eläinten hyvinvoinnista ei välitetty. Rotat olivat terraarioissa, ja osassa terroista oli alaikäisiä naaraita (ts. noin viisiviikkoisia) joilla oli jo pesueet alla. Muistan unesta selvimmin juuri sen eläinkaupan tunnelman, sekä sen kun olin tuonut rotat kotiin; järjestin Noksanille ja agoutille äijälle häkkiä, minkä seurauksena uros puri poikaselta jalan irti. Katsastin myös todella ison, sinisen kaappihäkin, jossa ei ollut juurikaan sisustusta vaikka sisällä olikin kaksi vaaleaa rexiä - Syöveri ja Syyllisyys.

Noiden kahden rexin sukupuoli jäi lopulta pimentoon, joten päätin vasta vähän aikaa sitten, että olkoon sitten hermafrodiitteja. Kiharoitahan ne olivat selkeästi, joten massavalinta oli helppo, ja onneksi myös väri.

Sen sinisen häkin aion joskus rakentaa, en saa päästäni mielikuvaa. Tiedän millainen se on - korkea ja kapeahko, ehkä nelikerroksinen, ovi on koko etuseinän pituinen ja samalla ainoa osa, josta näkee läpi. Häkki on niin korkea, ettei sitä voi nostaa tasollekaan vaan se on alhaalta ylös suunnilleen keskivertomiehen pituinen. Unessa minun piti kai nousta jonkun jakkaran päälle nähdäkseni ylätasolla lorvineet rotat.

Minulla on aina outo suhde ja fiilis, kun on kyse rotanhankintaunistani ja niihin liittyvistä peukkureista. Konkretisoin jotain, mitä olen nähnyt nukkuessani, mutten koskaan käytännössä. Tyypillisintä näille unille on valitettavasti se, että ostan jostakin rottia, tai "pelastan" niitä hoitaakseni ne terveeksi ja pitääkseni niitä hyvin. Seurauksena on jossakin välissä kuitenkin katastrofi, eli eläimillä ei todellakaan mene hyvin vaan ne saattavat jopa kuolla, häkit olla liian pieniä, unohdan niiden hoitamiset ja niin edelleen. Kai se on sitä, että pelkään tekeväni vakavia virheitä sitten, kun pystyn hankkimaan rottia oikeasti. Tämä on niin yleistä, että alkaa tuntumaan vähän pakolliselta se hankkiminen.

Kun en nyt minä voi olla se, joka ei osaa pitää elukoistaan huolta... Ei sitä tiedä ennen kuin on oma elämä, oma kämppä ja omat eläimet. Enkä voisi elää ilmankaan mitään elukkaa...

Tämän takia laitan aikaa siihen, kun suunnittelen näitä unirottia ja niiden nimiä. Niissä on jotain moniulotteisuutta ja syvällisyyttä, mitä jostakin rivisekamelskalaisesta tuskin löytyy.    













Syöveri kera Syyllisyyden.

Pitäähän se taas sanoa, se on kuvattava. Ja jotenkin jännästi tuntuu hyvältä tajuta että näillä molemmilla on nimikkopeukkurit nyt.