Nimi: Sekamelskan Poison Berry
Ikä: Aikuinen. Tehty 20/8/16.
Sukupuoli: Naaras.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, rex.
Väri: Neonvihreän ja purppuran sekoitus vaaleanpunaisella iholla ja mustilla silmillä. Turkin väri on käytännässä vain haalea vihreä eikä sekoitus.
Muuta: Suhtaudun tähän rottaan vähän ristiriitaisesti. Se on yksi nukkuja, ja tykkään tehdä nukkujia. Jees. Tai ainakin se on nukkumassa mutta havahtunut, mikä minulle meinaa noiden silmien kanssa sitä, että sille voi rakentaa luonteenkin. Kunnolla nukkuvaa peukkuria on hankala kuvitella minkään luonteiseksi, koska nukkuva eläinhän näkee vain sen unimaailmansa eikä todellisuutta... Lisäksi rotan asento ja lopulta väri jakavat aivojani. Se lojuu selällään, ja joko nojaa johonkin päätään tai on nostanut naamaansa nähdäkseen, mikä sen nukuskeluja häiritsee. Värin osalta sanon, että on kiva kun kaikki ei ole aina oranssia, mustaa, ruskeaa tai vaikka sinistä tai punaista, mutta toisaalta juuri tämän rotan värimaailma on laimea ja tylsä. En kuulu niihin ihmisiin, jotka pitävät vaaleanvihreää ja kaikkea pinkin ja purppuran väliltä kiinnostavana etenkään, jos ne yhdistetään...
Levossa iisi ja rauhallinen, suloinen ja kuvauksellinen. Hereillä ja meno päällä ollessaan Poison Berry on väkkärä, joka ei osaa pysyä järkevissä paikoissa vaan seikkailee milloin missäkin päätyen riskeeraamaan turvallisuuttaan. Totesin tämän kerran, kun kuvaustilanne päättyi valjastetun hevosen ohjissa roikkumiseen. Laitan kuvia tilanteesta alemmas. Toisaalta, kun se riehumiseltaan väsähtää, voi unikin tulla missä ja milloin vain.
Muut maininnat, luova osuus. Varusteet, sukulaisuus, jne. Mihin laumaan ja sarjaan kuuluu.
Värinsä takia Poison Berry on taas yksi Sekamelskan -rotta... Jonka pitäisi ns. nukkujana lojua ehkä jossakin erillisessä lokerikossa, joka on varattu nukkujille. Sellaisesta niitä voisi kivasti noukkia ja asetella Rottahuoneeseen, kun jostakin löytyy pehmoisen näköinen paikka.
 |
| Kakkupupu karttaa kosketusta, mutta ilmeisesti Poison Berry sen kuuluu luotettuihin. |
 |
| Voi ei, liian söpö. |
 |
| Joka paikkaan se kyllä ehtii. |
Onneksi helmimassan tekstuuri on niin näkyvä, muuten ei tuon kuvaamisesta olisi tullut mitään (järkkärillä)! Noiden nyppylöiden selvärajaisuus pelastaa, siis. Muussa tapauksessa kuvien kohteena on vain läjä helmimassaa kera silkkimassapöpelöiden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olokee sitte immeisiks.