perjantai 8. huhtikuuta 2016

Abe

Ensimmäinen julkaisu on aina suht kökkö, ainakin jos mie teen sen. Varoitan siis nyt. Saatan katua tuota kaavakettakin joskus, ehkä siitä puuttuu kaikkea oleellista? Liikaa kohtia en halua siihen koska valtaosalla rotistani ei ole mitään spesiaalia mainittavaksi.

...unohdinkin heti ensiksi laittaa värille lohkon! Raargh. No, nyt sekin on korjattu... Kaikkiin ehkä 20 tekstiin mitä kerkesin aloittaa. 

Mutta tässä on Abe. Yksi ensimmäisistä ja parhaista peukkureistani.

Nimi: Aberratio Delicti "Abe" (latinaa)
Ikä: Aikuinen. Figuuri tehty syksyllä 2014.
Sukupuoli: Uros.
Laji/rotu/tyyppi: Rex standard. Korvat näyttävät dumboilta, mutta eivät ole. Harjallinen.
Väri: Turkki on neonoranssin ja neonvihreän sekoitus, iho on violetinharmaa, harja musta ja simmut punaiset.
Muuta: Kuten jo mainitsin, Abe on yksi vanhimmista ja parhaista peukkureista mitä olen tehnyt. Tein sen ihan tekemisen ilosta vaiheessa, kun en ollut kerennyt kokeilla joka ikistä väriyhdistelmää mitä käsiini sain. Keksin kaikille ylijäämäpaloillekin kai jotain roolia, ja Aben kohdalla oli onni että kahdesta liian pienestä helmimassapalasta sai yhdistettynä yhden ison. Siitä tuli tälle ruumis, ja loput osat tulivat semisti omasta taide-elämästä pohjaten ja siitä, mitä värejä nyt käsillä oli.

Meinasin jo päättää siinä, että hei, tästähän tulee Herra Professorin peukkuriversio! Herra Professori on siis muuan hahmo, jonka olen kyhännyt ja josta mm. kirjoitan paljon. Sillä ja Abella on paljon anatomisia yhtäläisyyksiä. Tajusin sitten kuitenkin, onneksi, ettei tämän väri voi millään natsata hahmoon, eikä se ole liioin kiharaturkkinenkaan, joten pelastin itseni hölmöydeltä ja iskin massaeläimelle mustan tukan (hahmolla on punaruskea). Herra Professorin peukkuriversio sai odottaa olemassaoloaan mutta on nykyisin tehtynä jo.

Kuitenkin tuosta hahmoviittailusta johtuen Abella on mm. kovi vasemmassa korvassa ja roikkuva hännänpää (halvaantunut tms.), ja korvat sijoittuneet alemmas kuin standardirotilla 'kuuluisi'. 

Aberration luonne sitten... Se ei ole sitä parasta laatua, mitä lemmikkieläimeltä vaatisi. Ei se pure sormia eikä ole niin änkyrä kuin mitä pahimmillaan saattaisi, mutta ei tämä mikään pusukonekaan ole. Abe viihtyy paljon itsekseen eikä paljoa häslää, se vaan syö ja nukkuu ja katsoo itselleen tärkeäksi kokemiensa perään. Ja tappelee Herra Professorin peukkuriversion kanssa samasta naaraasta, Cherrystä. Sotiminen näillä vaan jatkuu ja jatkuu, vaikka Cherry on 'virallisesti' Aben akka. Mutta jos kilpaileva uros omaa paremman luonteen, niin mikseipä naaraskin sitä huomaisi?

Cherryllä ja Abella on jonkinsortin adoptiopoikanen, turkoosi punasilmäpoika Pentu.









Tässä näkyy tuo massan väri todella hyvin.

Huopa on sama sininen kuin ylemmissä kuvissa!















Se tapittaa...




Abe ja Cherry -naaras. Vas. alakulmassa näkyy vähän Pentua.












 Abelle laitoin kuvat aikajärjestykseen, kun se kerta on käyttämieni tiedostonimien ansiosta mahdollista. En usko että jaksan kyseistä järjestelyä niin tarkasti noudattaa myöhemmin muiden rottien kanssa, riippuen siitä paljonko ja minkä ikäisiä kuvia muilla on. Pyrin laittamaan vanhimmat aina ylimmäksi, kun niissä tuppaa se laatukin olemaan huonoin.
PÄIVITYS// Abe sai vihdoin uusia (pokkarilla otettuja...) kuvia, ladattu 11/5/17. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olokee sitte immeisiks.