En tiedä voiko tämän nimestä nyt mitään päätellä.
Nimi: Nocando "Nokka"
Ikä: Ööö... Miten enkelit ikääntyvät? Aikuinen tuo on kyllä. Tehty 16/5/2016.
Sukupuoli: Hermafrodiitti, kallistuu ulkoisesti urokseen kylläkin.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, dumbo, enkeli/jokin sulkasiipinen.
Väri: Buff, kuviollinen.
Muuta: Muuan commissionpeukkureista inspiroituneena päätin tehdä omankin enkelirotan. Ja koska minä, ei siitä tullut tietenkään mitään normaalia ja ylipuhtoista, vaan virkistävästi hermafrodiitti ja hiukan muhku. Kuviointi ylitti sinänsä odotukset, siitä tuli varsin symmetrinen vaikka halusin vain jotain lisuketta valkoisen sekaan.
Identifioin tämän urokseksi, vaikka sillä on naaraan siivet ja se on tiedoston mukaan itse synnyttänyt poikasensa. Ja koska se tosiaan on enkeli - geneettinen sellainen - sen poikaset syntyivät karvattomina. Ei se alenna naskalien arvoa Nokan silmissä, sehän on enkeli! Kakarat ovat sille spesiaaleja, eikä se keksi kenestäkään mitään huonoa sanottavaa. Nokan poikaset ovat Käpy ja Nuppu.
Nuo siivet on kyllä ihan lystit. Rotta on kuvauksellinen ja tarpeeksi outo makuuni.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siivet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siivet. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 24. heinäkuuta 2016
Nokka
Tunnisteet:
buff,
dumbo,
emorotat,
enkeli,
hermafrodiitti,
kuviollinen,
Nocando,
outoudet,
siivet,
silkkimassa
keskiviikko 27. huhtikuuta 2016
Primo
Sarvia! Kulmahampaita! Oho hups. Innostuin.
Nimi: Far Away From Perfect "Primo"
Ikä: Aikuinen. Muovailtu 2015.
Sukupuoli: Uros.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta; demoni.
Väri: Musta turkki, vaalea oranssehtavanpunertava iho. Siipien raajaosat ovat tummanruskeat ja siipikalvot vaaleanpunaiset (pigmentittömät?), kulmahampaat oranssit ja sarvet tummanruskeat. Silmät punaiset mustin pupillein.
Muuta: Primo on tehty samaan aikaan enkelipeukkurien kanssa ja se on myös ensimmäinen kolmiulotteinen demonini ikinä. Laatu voisi olla huomattavasti parempikin! Siipien anatomia on kauhea, mitä tekniseen tasoon tulee. Silkkimassa on kinkkinen materiaali tuollaisiin... Teen tästä rotasta varmaan jonkun remake -version joku päivä, kun keksin miten toimivia nahkaräpylöitä askarrellaan ja kiinnitellään silkkimassaan.
Primo on Punin Pupilli -pojan isukki. En ole edes yrittänyt kehitellä mitään selitystä tälle, mutta aikomus olisi joskus.
Luonteeltaan Primo taitaa olla aika hömelö, mutta se ei tee siitä ihan riskitöntä. Demonit syövät raakaa maksaa suoraan uhrin vatsanahkojen läpi raadeltuna ja voivat hillua ilman fyysistä kehoaan mennen tullen - itseasiassa fyysinen keho on käytössä vain syömisen ja nukkumisen aikana, koska kyllähän näidenkin pitää latailla akkujaan ja hankkia polttoainetta välillä. Ilman sitä ne eivät jaksaisi olla niin raivostuttavan leikkisiä ja hyperaktiivisia ärsyttämisen ammattilaisia. Primo ei tee tässä siis poikkeusta, on vain harvinaisen tyhmä paholainen eikä ole yli 250 -päiselle rottapopulalle yksittäisenä demonina kovin iso riski. Mutta kun sille iskee erittäin kova nälkä... Niin silloin muut saavat vahtia maksojaan!
Lisää informoivia kuvia kaipaa hän. Ja kuvia, missä se on Punin ja Pupillin kanssa, halusivat ne sitä tai eivät.
Nimi: Far Away From Perfect "Primo"
Ikä: Aikuinen. Muovailtu 2015.
Sukupuoli: Uros.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta; demoni.
Väri: Musta turkki, vaalea oranssehtavanpunertava iho. Siipien raajaosat ovat tummanruskeat ja siipikalvot vaaleanpunaiset (pigmentittömät?), kulmahampaat oranssit ja sarvet tummanruskeat. Silmät punaiset mustin pupillein.
Muuta: Primo on tehty samaan aikaan enkelipeukkurien kanssa ja se on myös ensimmäinen kolmiulotteinen demonini ikinä. Laatu voisi olla huomattavasti parempikin! Siipien anatomia on kauhea, mitä tekniseen tasoon tulee. Silkkimassa on kinkkinen materiaali tuollaisiin... Teen tästä rotasta varmaan jonkun remake -version joku päivä, kun keksin miten toimivia nahkaräpylöitä askarrellaan ja kiinnitellään silkkimassaan.
Primo on Punin Pupilli -pojan isukki. En ole edes yrittänyt kehitellä mitään selitystä tälle, mutta aikomus olisi joskus.
Luonteeltaan Primo taitaa olla aika hömelö, mutta se ei tee siitä ihan riskitöntä. Demonit syövät raakaa maksaa suoraan uhrin vatsanahkojen läpi raadeltuna ja voivat hillua ilman fyysistä kehoaan mennen tullen - itseasiassa fyysinen keho on käytössä vain syömisen ja nukkumisen aikana, koska kyllähän näidenkin pitää latailla akkujaan ja hankkia polttoainetta välillä. Ilman sitä ne eivät jaksaisi olla niin raivostuttavan leikkisiä ja hyperaktiivisia ärsyttämisen ammattilaisia. Primo ei tee tässä siis poikkeusta, on vain harvinaisen tyhmä paholainen eikä ole yli 250 -päiselle rottapopulalle yksittäisenä demonina kovin iso riski. Mutta kun sille iskee erittäin kova nälkä... Niin silloin muut saavat vahtia maksojaan!
| Mikä hitto sen vasenta siipeä vaivaa? Paksu käsivarsi siinä. |
| Herra Töhkäaivo. Tosi pelottavaa... |
Lisää informoivia kuvia kaipaa hän. Ja kuvia, missä se on Punin ja Pupillin kanssa, halusivat ne sitä tai eivät.
Tunnisteet:
demoni,
musta,
outoudet,
peukkurit,
Primo,
raadollisuus,
siivet,
silkkimassa,
uros,
ylimääräiset ruumiinosat
perjantai 22. huhtikuuta 2016
Randi
Ei tätä voi edes verrata siihen Punarottaan...
Nimi: Ramshackle "Randi"
Ikä: Kuollut aikuisena? Muovailtu 2015.
Sukupuoli: Naaras.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, dumbo; enkeli.
Väri: Punainen oranssilla iholla ja keltaisilla siivillä. Silmät vaaleansiniset mustin pupillein.
Muuta: Tein tämän ensimmäisten enkelirottieni joukossa askarrellessani prototyyppejä siivekkäiden tilauspeukkureiden takia. Randista tuli sitten tuollainen läski, railakkaan värinen enkelidumbo. Maalasin sen pupillit mahdollisimman isoiksi tarkoituksella, kun en niin yleensä tee. Tuosta sitten tuli mieleen, että aion myöhemmin tehdä sellaisen perusenkelin mutta mahdollisimman rumilla silmillä (vaaleat iirikset, pienet pupillit ja katse harittaa kummallakin silmällä mihin sattuu). En vaan pysty tekemään omaan kokelmaani mitään liian kliseistä mielikuvitusolentoa. (Tilaustyöt ovat asia erikseen, kun eivät jää itselle.)
Tilauspeukkureista näkee vähän enemmän tuotekehittelyä, jonka seurauksena päätin, että ainakin osalle naaraista teen pienemmät siivet kuin uroksille; niissä on vähemmän sulkia. Poikkeuksia tulee tietenkin olemaan, kaikki rotat ovat yksilöitä ja hormoonit vaihtelevat sen mukaan. (Miksi otan tälläisiä juttuja huomioon jotain massapökäleitä muovatessani?)
Jos enkelit ovat olevinaan eläviä kuolleita, niin miksi tämäkin näyttää näin hyvin syöneeltä, terveeltä, ja kesyltä? Eikö se olisi aika karmivaa, että joku ruumis pörräilee ilmoilla ja loistaa...? Ei kuulosta uskottavalta, toisin kuin zombit jotka nekään eivät kyllä ole olevaisia niin kauan kun todisteita ei ole. Miksi kuollut söisi, kun sen ei tarvitse yrittää pysyä hengissä? Ravitsemus vaikuttaa huomattavasti siihen, miltä eläin näyttää, eikä kuollut syö, sen elimistö ei toimi enää joten se ei voi hyödyntää ravintoa ja näyttää siis kovin elolliselta.
No ei ny sentäs, tuo olisi aika kelpo lemmikkirotta. Musta huumori vaan on parasta.
Nimi: Ramshackle "Randi"
Ikä: Kuollut aikuisena? Muovailtu 2015.
Sukupuoli: Naaras.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, dumbo; enkeli.
Väri: Punainen oranssilla iholla ja keltaisilla siivillä. Silmät vaaleansiniset mustin pupillein.
Muuta: Tein tämän ensimmäisten enkelirottieni joukossa askarrellessani prototyyppejä siivekkäiden tilauspeukkureiden takia. Randista tuli sitten tuollainen läski, railakkaan värinen enkelidumbo. Maalasin sen pupillit mahdollisimman isoiksi tarkoituksella, kun en niin yleensä tee. Tuosta sitten tuli mieleen, että aion myöhemmin tehdä sellaisen perusenkelin mutta mahdollisimman rumilla silmillä (vaaleat iirikset, pienet pupillit ja katse harittaa kummallakin silmällä mihin sattuu). En vaan pysty tekemään omaan kokelmaani mitään liian kliseistä mielikuvitusolentoa. (Tilaustyöt ovat asia erikseen, kun eivät jää itselle.)
Tilauspeukkureista näkee vähän enemmän tuotekehittelyä, jonka seurauksena päätin, että ainakin osalle naaraista teen pienemmät siivet kuin uroksille; niissä on vähemmän sulkia. Poikkeuksia tulee tietenkin olemaan, kaikki rotat ovat yksilöitä ja hormoonit vaihtelevat sen mukaan. (Miksi otan tälläisiä juttuja huomioon jotain massapökäleitä muovatessani?)
Jos enkelit ovat olevinaan eläviä kuolleita, niin miksi tämäkin näyttää näin hyvin syöneeltä, terveeltä, ja kesyltä? Eikö se olisi aika karmivaa, että joku ruumis pörräilee ilmoilla ja loistaa...? Ei kuulosta uskottavalta, toisin kuin zombit jotka nekään eivät kyllä ole olevaisia niin kauan kun todisteita ei ole. Miksi kuollut söisi, kun sen ei tarvitse yrittää pysyä hengissä? Ravitsemus vaikuttaa huomattavasti siihen, miltä eläin näyttää, eikä kuollut syö, sen elimistö ei toimi enää joten se ei voi hyödyntää ravintoa ja näyttää siis kovin elolliselta.
| Varjo heittää tuohon silmään tuollaisen kivan Alice Cooper -juovan. |
| Randi pienessä hyllyssä. |
| Ylempi, mutta koskemattomampana. |
| Zombit tykkäävät taatusti puhtoisesta lihasta. Harmi että se lentää. |
No ei ny sentäs, tuo olisi aika kelpo lemmikkirotta. Musta huumori vaan on parasta.
Tunnisteet:
dumbo,
enkeli,
karkkirotta,
naaras,
parhaat yksilöt,
peukkurit,
punainen,
Randi,
siivet,
silkkimassa,
sulat ja höyhenet
perjantai 15. huhtikuuta 2016
Joette
Siipiä rotilla... Mikspä ei?
Nimi: Joette
Ikä: Aikuinen, ehkä kuollut? Teknisesti tehty 2015.
Sukupuoli: Naaras.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta; enkeli.
Väri: Musta tummanruskealla iholla ja vaaleansinisillä siivillä. Silmät punaiset mustin pupillein.
Muuta: Joette on toinen koskaan tekemäni rotta, jolla on siivet. Samalla se on toinen koskaan tekemäni siivekäs otus yhtään missään lajissa. Syynä näille enkelirotilleni on se, että olin saanut peukkuritilauksen, johon sisältyi vaatimus tehdä parille rotalle enkelinsiivet. Tein sitten pari oma prototyyppiä ennen niitä.
En ole omana itsenäni kiinnostunut enkeleistä aiheena, olen enempi 'pahismöllien' perään mitä fantasiaan tulee. Mutta on nämä kyllä ihan kivan näköisiä ja kuvauksellisia, ja tietysti jos tilaaja tykkää enkeleistään niin mikäs tuossa. Sehän vaan symboloi sitä lemmikin tärkeyttä ihmiselleen.
Joette ja hänen seuralaisensa eivät ole niin puhtoisen näköisiä kuin tilatut enkelit... Lähinä tulee mieleen, että miksi niillä on siivet kun en edes osaa keksiä ovatko ne olevinaan jo kuolleita vai vain siivekkäitä eläväisiä. Rottahuoneessahan vaeltaa pari zombia, ja ne vastaavat ilmiönä enemmän käsitystäni siitä millaiseksi kuollut voisi muuttua jos jotenkin mystisesti kehittäisi itselleen kyvyn liikkua ja käyttää aistejaan. Että miten siellä voi olla sekä enkeleitä että zombeja? Kumpi oli ensin? Syyt? Ehkä se on taas kiinni jostain random sattumasta sitten. Jännästi ne silti vaan elää keskenään tuolla Rottahuoneessa, eikä kellekään ole osunut haavereita. Näille enkeleille siis, kun zombithan eivät omaa kipuaistia ja ovat auki jo valmiiksi.
Joetten siivistä tuli paremmat kuin Originellillä, jolla siipisulkien kiinnitystapa on erilainen. Tällä pisimmät osat ovat päällimmäisenä. Sillä lailla tein myös tilattujen enkelien siivet. Postaan ne joskus aikanaan tänne, mutta se ei tule olemaan ihan heti.
Joskus sitä ajattelee, että miksi kamerani ei näe tuota ja tätä ja sitä yksityiskohtaa? Juuri sitä, mihin haluaisi tarkennuksen osuvan, juuri kun valotukset ja kaikki ovat ihan täydellisiä. Ja kamera ei vaan suostu laukaisemaan. Blaah. Muillekin tätä tapahtuu aina välillä.
Nimi: Joette
Ikä: Aikuinen, ehkä kuollut? Teknisesti tehty 2015.
Sukupuoli: Naaras.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta; enkeli.
Väri: Musta tummanruskealla iholla ja vaaleansinisillä siivillä. Silmät punaiset mustin pupillein.
Muuta: Joette on toinen koskaan tekemäni rotta, jolla on siivet. Samalla se on toinen koskaan tekemäni siivekäs otus yhtään missään lajissa. Syynä näille enkelirotilleni on se, että olin saanut peukkuritilauksen, johon sisältyi vaatimus tehdä parille rotalle enkelinsiivet. Tein sitten pari oma prototyyppiä ennen niitä.
En ole omana itsenäni kiinnostunut enkeleistä aiheena, olen enempi 'pahismöllien' perään mitä fantasiaan tulee. Mutta on nämä kyllä ihan kivan näköisiä ja kuvauksellisia, ja tietysti jos tilaaja tykkää enkeleistään niin mikäs tuossa. Sehän vaan symboloi sitä lemmikin tärkeyttä ihmiselleen.
Joette ja hänen seuralaisensa eivät ole niin puhtoisen näköisiä kuin tilatut enkelit... Lähinä tulee mieleen, että miksi niillä on siivet kun en edes osaa keksiä ovatko ne olevinaan jo kuolleita vai vain siivekkäitä eläväisiä. Rottahuoneessahan vaeltaa pari zombia, ja ne vastaavat ilmiönä enemmän käsitystäni siitä millaiseksi kuollut voisi muuttua jos jotenkin mystisesti kehittäisi itselleen kyvyn liikkua ja käyttää aistejaan. Että miten siellä voi olla sekä enkeleitä että zombeja? Kumpi oli ensin? Syyt? Ehkä se on taas kiinni jostain random sattumasta sitten. Jännästi ne silti vaan elää keskenään tuolla Rottahuoneessa, eikä kellekään ole osunut haavereita. Näille enkeleille siis, kun zombithan eivät omaa kipuaistia ja ovat auki jo valmiiksi.
Joetten siivistä tuli paremmat kuin Originellillä, jolla siipisulkien kiinnitystapa on erilainen. Tällä pisimmät osat ovat päällimmäisenä. Sillä lailla tein myös tilattujen enkelien siivet. Postaan ne joskus aikanaan tänne, mutta se ei tule olemaan ihan heti.
Joskus sitä ajattelee, että miksi kamerani ei näe tuota ja tätä ja sitä yksityiskohtaa? Juuri sitä, mihin haluaisi tarkennuksen osuvan, juuri kun valotukset ja kaikki ovat ihan täydellisiä. Ja kamera ei vaan suostu laukaisemaan. Blaah. Muillekin tätä tapahtuu aina välillä.
Tunnisteet:
enkeli,
Joette,
musta,
naaras,
peukkurit,
siivet,
silkkimassa,
sulat ja höyhenet
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
