Sulo

* Koska minä ja huumorini, varoittanen että rotan nimi on kaikkea muuta kuin kuvaava. Tiedossa taas yksi superrumuus. *

Nimi: Sulo "Fleshtone Rat"
Ikä: Aikuinen. Muovailtu heinäkuussa 2016.
Sukupuoli: Uros.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, dumbo hairless.
Väri: Ei tarkkaan määriteltävissä, mutta jo nimi kertoo tämän olevan suunnilleen keitetyn kananlihan värinen (tai sitten ei). Silmät ovat melko verestävät valkoiset harmailla pupilleilla.
Muuta: Tehty käprähtäneestä ylijäämämassasta, jota käytin mm. ihojen ja feikkiruokien askarteluun. Sain tosi valopäisen idean ja sotkin mukaan vähän punaista silkkimassaa, saadakseni semisti nyljetyn näköisen olion. Muovaillessa olin varautunut siihen että elukassa on koloja ja epämuodostuneita kohtia - sellaiset ovat vain plussaa kun ällöjä rottia muovaa. Silmiksi etsin punaisen helmimassan purkista kaksi suht isokokoista helmeä, jotka sitten tungin kuoppiinsa. Rottaan ilmiintyneet koloset saivat osakseen niinikään helmimassakäsittelyn, jolloin sitä helmiä kasassa pitävää mönjää sai löytyä vähän sieltä sun täältä. Lopulta, kun tyyppi oli kuivunut tarpeeksi, tökin sille pupillit harmaalla Stabilolla, ja viimeistelyksi lakkasin kaikki oleelliset kohdat kiiltäväksi.

Sulo on... Spesiaali. Kuten moni muukin. Se on ällöttävä nuljaska, joka ei tajua mistään mitään ja on muuten vaan maailman vastenmielisin eliö. Se ei vastaa yhtään sitä kuvausta, joka kesyrotista enimmäkseen voidaan antaa. Ei sen tarvitsekaan, koska koko Punaraudan lauma sisältää pelkkiä maanantaikappaleita, mitä eläimen lemmikkikelpoisuuteen tulee. Parempia on pilvin pimein Rottahuoneessa, lähtien neonvihreästä lentelijästä aina rauhallisiin, kihariin black hoodedeihin.

Se suurin vitsi on juuri tämä, kun Sulon nimi on Sulo, vaikkei se ole suloista lähelläkään. Katsoisin tämän ironisuuden olevan jokin kelju vitsi, koska myös tämän turjakkeen emo (Aamutuuli) kuuluu laumaan ja on ollut vastuussa jälkeläisensä nimeämisestä. Laumassa Sulon karmivuus ei ole ongelma, ja niille se onkin lähinä tyyppi josta pitää huolta ja joka on ihan mukiinmenevä örkki kaikista kauheuksistaan huolimatta. On kyllä oletettavaa, ettei se poikasena näyttänyt tuollaiselta, mikä voi osaltaan selittää nimen koomisuutta.

Kaiken lisäksi Sulo on sairas ja näkee hädin tuskin yhtään mitään sumeilla silmillään.

Yllättävän hyvin nuo kuvat onnistuivat, vaikka kaikkea muuta odotinkin. Kelpaa hetken aikaa odotella lisäräpsyjä. (Lisäsinpä tässä 2/10/16 uusia kuvia. Jee. En tiedä onko ne sittenkään yhtään parempia.)

Dearest

* Hirveydet jatkuvat taidetasolla, varoitinpas. *

Nimi: Dearest de Deboire "Dea"
Ikä: Teini. Muovailtu kesällä 2016.
Sukupuoli: Naaras.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, hairless.
Väri: Pigmentitön iho. Silmät ovat alikehittyneisyyttään vain verestävät valkuaiset.
Muuta: Taas yksi Deboiren ja Punaraudan poikasista. Yritin alunperin tehdä tästä jotain kuolleen poikasen raatoa, joka lojuisi selällään jossakin. Se sitten kerkesi muovautua liikaa elävänlaiseksi ja väärään asentoonkin, joten nassikka sai jäädä vaivaisesti henkiin, raahautumaan yhdellä etutassulla vasemman ollessa taannoin irti nakerrettu. Silmiksi löysin punaisesta helmimassasta kaksi erikokoista palloa, joista pienemmän tungin mahdollisimman syvälle, ja isomman jätin näyttämään ehkä vähän tulehtuneelta. Rotta toimii sekä vatsalleen että selälleen aseteltuna, mutta näyttää jälkimmäisesti paremmalta pehmeillä pohjilla joihin sen voi vähän upottaa.

Voi ehkä arvata, että Dea on täysin sokea. Se ei ole se suurin ongelma, koska mitä jatkuvasti nuutunut rotta tekee kyvyllä aistia liikettä ja etäisyyksiä (kun näkö ei ylipäänsä ole rotille tärkeä aisti)? Pahemmaksi juttu menee sillä, että tämä on todennäköisesti myös kuuro. Se ei myöskään jaksa mitään, koska sen kasvatus ja hoito on laiminlyöty vastoin Deboire -emon tahtoa. Tämän takia poikanen vain on, ja syö tasan sitä mitä edestään löytää. Siksi se myös sopii sairasboksiin hyvin, siellä se saa olla yksin ruokinensa ja lojua huovalla. Edes jotain eettistä.

Rupesin tässä miettimään, että voiko joku vetää herneet nokkaansa siitä, kun joku tieten tahtoen tekee taidemielessä tälläisiä skulpteja, mitkä esittävät sairaita, usein henkisesti häiriintyneitä tai muuten poikkeavia eläimiä. Tarkoitus ei ole kauhistella mitään näistä, vaan tehdä selväksi, että en tykkää kesyeläinten pilallejalostamisesta enkä siitä, että annetaan periytyvien sairauksienkin levitä. Lisäksi karu fakta nyt vaan on se, että kaikkea on, myös niitä jotka eivät ole sellaisia söpöjä nappisilmiä tai täysin terveitä yksilöitä. Surkeita elinoloja on. Ajattelemattomia kasvattelijoita on. Tyyppejä, joille merkitsee jotain vain se, että sairas eläin on kiinnostavampi ja "lällyteltävämpi" tai että se sairaudellaan herättää ihmisissä jotain hyysäämisentarvetta. Tätä ilmiötä sanotaan esineellistämiseksi, inhimillistämiseksi tai typeryydeksi - että jalostetaan tieten tahtoen elukoita, jotka eivät voi elää terveesti ja jotka kärsivät siitä, että niiden ylläpitäjät tykkäävät "paapoa" niitä.

Luonto ei arvostaisi eläintä, jolla ei toimi jokin lajille tyypillisesti tärkeä aisti tai toiminto. Turkittomia rottia ei pitäisi kasvattaa ollenkaan, Suomessa se onkin kiellettyä mutta melkein missään muualla ilmeisesti ei. Rupesin itse muunmuassa miettimään, että katoaako oikeasti karvattomilta myös mm. silmäripset, kun viiksiäkään niillä ei ole? Karvojahan nekin ovat - ja tarpeellisia rotille. Silmävikaisia rottia en katso sinänsä niin pahalla, koska kuten olen usein näiden peukkureideni yhteyteen ilmoittanut, näkö ei ole rotille tärkeä aisti. MUTTA se ei tarkoita, että silmättömänä syntynyt tai silmävaivan kanssa elävä rotta ei asiasta saattaisi kärsiä. Silmättömiä on, niillä menee kai ihan hyvin yleensä, mutta tulehtunut silmä on takuuvarmasti kipeä millä elukalla tahansa.

Tottahan toki itsekin pitäisin esimerkiksi just silmätöntä rottaa spesiaalina eläimenä itselleni, se voisi olla erittäin kiintoisa tyyppi jonka kanssa elää, mutta tuskin sellaista haluaisin kasvatukseen käytettävän. Jos jollekin tuollainen outous sattumalta syntyisi, saattaisin haluta tarjota sille kodin kyllä, jos kukaan muu ei mokomaa kelpuuttaisi (on olemassa ihmisiä, jotka eivät halua esimerkiksi tietyn värisiä rottia ottaa, vain siksi koska se väri on vastenmielinen). Silmäviat voivat periytyä, eikä niin saa käydä...

Pohdiskelin vaan, että voiko joku loukkaantua. Monilla nisäkkäillä esiintyy samantapaisia, ellei täysin samoja, sairauksia ja vikoja. Näillä rotillani ei kuitenkaan ole tarkoituksena loukata ketään - samoja ongelmia kun on myös ihmisillä, siinähän sekin on eläinlaji muiden joukossa. En itsekään ole mikään terveyden perikuva, enkä tiedä millaista normaalin ihmisen elämä on. Koen lääketieteelliset asiat kiinnostaviksi, ja tietysti haluan tuoda sitä ilmi taidejutuissani. Vialliset yksilöt ovat yleensä kiinnostavampia kuin tavalliset ja terveet. Niissä on jotain omalaatuista.

Olen myös ikävä kyllä sitä mieltä, ettei vikoja tule kaunistella. Yksilö voi olla hyvä tyyppi kaikin puolin, mutta terveydentila ei. Esimerkiksi joku sairaus saattaa tehdä elämästä läpeensä vaikeaa, tekemättä siitä kärsivästä yksilöstä yhtään huonompaa tyyppiä.

Ruokaa ainakin on...

On se kyl jollain tavalla ruppana ja söpö. Siksi säälittävä... Tarkoituksella.

Darling

* Korniusvaroitus jälleen kerran. *

Nimi: Darling de Deboire
Ikä: Teini. Muovailtu kesällä 2016.
Sukupuoli: Uros.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, hairless.
Väri: Pigmentitön iho. Silmät punaiset mustin pupillein; vain vasen on ehjä.
Muuta: Selässä iso haava, joka jatkuu hännänjuuren ohi vasemmalta takapään alapinnalle. Vasen korva revitty ja oikea silmä puhki, pieniä naarmuja siellä täällä. Vauriot on aiheuttanut Darlingin isä Punarauta, jota ei suuremmin kiinnosta poikastensa hyvinvointi.

Nimestäkin huomaa, että Darling on Deboiren poikasia, ja isä on Punarauta. Samaan poikueeseen kuuluu myös hädin tuskin hengissä oleva sisko Dearest.

Luonteeksi tälle arvioisin arkaa, hermoheikkoa ja säikkyä. Se pysyisi vain emonsa helmoissa jos voisi, muttakun niissä helmoissa pyörii myös koko sen sisarusparvi lukuunottamatta liian sairaita poikasia ja yhtä aikuistunutta isosiskoa, joka ei koe olevansa enää emosta riippuvainen. Täytyy ottaa huomioon, että vanhempien terveyden ollessa surkeatasoista eivät myöskään poikueet ole suuria, joten on mielestäni ihan loogista ettei Deboirella ole kerrallaan ollut kuin pari kolme nappulaa hoidettavana. 

Jotkut asiat vain ovat spontaaneja.

Soppari

Jälleen kerran, ei mitään superraakoja kuvia, mutta silti. Varoitan.

Nimi: Yet Sober "Soppari"
Ikä: Nuori. Muovailtu kesäkuussa 2016.
Sukupuoli: Uros.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, dumbo hairless.
Väri: Lohenpunainen punaisilla silmillä.
Muuta: Anatomisesti muistuttaa norsun ja merimakkaran risteytystä... Aika rupinenkin se on.

Soppari on Professori Harrow'n ja Yet Sleekyn jälkeläinen. Mitä lie sisaruksillekin käynyt, oikea nakurotta ei ole kovin terve elukka joten kaikki on mahdollista. Varsinkin, jos kaksi geneettisesti karvatonta risteytyy. Uskoisin, että Sleeky on syönyt muut poikaset ja antanut sitten tämän yhden kasvaa tuoksi makkaraksi mikä se on. 

Ilmeisesti Soppari on asennoltaan realistisempi kuin moni muu mitä olen tehnyt.

Parempi kuvasaaste tiedossa joskus. Kieltämäti vähän yllätyin kun näitä kuvia katselin, että onpas se salamavalossa oranssimpi kuin luulin. (Hii uusia lisätty 2/10/16!)