Näytetään tekstit, joissa on tunniste capped. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste capped. Näytä kaikki tekstit

tiistai 27. kesäkuuta 2017

Turpis

* Korniusvaroitus. *

Ainakin kutsumanimi on latinaa, merkityksenä "ruma". Ja, no, rumahan tämä tyyppi onkin. Ja olisi myös ilman kaulavauriotaan.

Nimi: Turpis
Ikä/tehty: Valmistui 6/5/17.
Sukupuoli: Uros.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, rex.
Väri: Neonpinkki capped. Odd-eyed (vasen kaksivärinen mustalla pupillilla, oikea sokea ja pigmentitön).
Muuta: Turpis (ja Morbus) aloitti uuden perinteeni, mitä peukkureihin tulee. Teen tällaisia kärsineitä rottia, joiden kaulat ovat kamalassa kunnossa ja joille voi varta vasten pukeakin pantoja. Panta sopii kaulaan siksi, kun olen muotoiluvaiheessa tehnyt syvän uran kohtaan, johon panta kiinnitetään. Peukkureilla ei yleensä ole sanottavammin kaulaa johon saisi mitään järkevästi kiinni - enkä nyt väitä että rottia minun mielestäni kannattaisi mistään pannasta edes talutella, sattuu vaan olemaan helpompi viritellä peukkureille kuin valjaat. Kaulan vaurio on punaista silkkimassaa, johon maalasin sävyjä. Lakkasin kiiltäväksi myös, ainakin osittain. 

Ei näytä kovin älykkäältä, muttei ihan tyhmältäkään. Väri hämää; itse en osaa ottaa tuota vakavasti.

Turpis kuuluu Herd of Madnessiin. Se on peräisin Sekamelskoista, mistä tämän kieroilijalauman isäntä pinkkipäisen rotan ryöväsi. Myös kaulapanta ja sen auheuttama hiertymä ovat lauman isännän ansiota. 












Yllättävän kuvattava rotta, vaikka hassun värinen onkin. No, yksi juttu mikä tässä viehättää on se, kun se on capped.

tiistai 9. toukokuuta 2017

Päikkäri

Nimi valkkaantui vain värien takia, tosin tuo kokonimihän on suorastaan oranssinen käyttönimeen verratessa.

Nimi: Stainygate's Takinganap "Päikkäri"
Ikä/tehty: Saatu valmiiksi 4/5/17.
Sukupuoli: Naaras.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, rex.
Väri: Black & masked + stripe (oikeasti joku... epämääräinen).
Muuta: Eipä minulla muuta sanomista ole kuin se, että tämä otus on yksi kolmesta ensimmäisestä, joille tein kielen. Tai siis ensimmäisestä sen jälkeen, kun olin tehnyt kielen myös Vaikeudelle 2014. Miksi pirussa luulin niin kauan, että tämä olisi liian vaikeaa, nyt nimittäin suorastaan tahdon tehdä tuollaisen punaisen puikulan jokaisen rotan turpaan?

Humoristisen näköinen. En tiedä tiesikö kukaan lukijoista (jos eivät ole rottaihmisiä) että rotat osaavat nauraa?

Rotta on kuviokukkanen, ja minun piti vissiin tehdäkin tästä esimerkiksi capped... Mutta jaa, jos se on tarpeeksi realistinen sekä värin että kuvion osalta, silloin peukkuri kuuluu mieluusti Stainygate'sille.





















Päikkäri on myös sangen kuvauksellinen, ehkä tuon kielen takiakin. Se on niin urpo näky ettei tosikaan, silleen lystikkäällä tavalla urpo. (Mien nyt osaa kirjottaa.)

maanantai 3. lokakuuta 2016

Örmy

Yhdistelmänimet eivät yleensä ole hyvä juttu, mutta joskus mikään muukaan ei kelpaa. Tälle osui sopivan värinen saksankielinen termi. Se tarkoittaa mansikkaa. Lempinimi on väriltään harmaa, mikä ei yhtään rottaan sovi eikä edes sen luonnetta kuvaa, mutta koska se on nimenomaan lempinimi nii olokuu mikä on.

Nimi: Sekamelskan Erdbeere "Örmy"
Ikä: Aikuinen. Tehty loppuun 20/8/16.
Sukupuoli: Uros.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta, rex.
Väri: Red/capped, silmät tummanpunaiset. Toinen korva on muuta ihoa tummempi.
Muuta: Ihan kiva tekele... Itseasiassa tosi kiva jopa. Harvemmin olen tehnyt kerällä nukkuvia (tai havahtuneita) uroksia ja vielä harvemmin olen jaksanut panostaa siihen että ihonväri vaihtuu sen mukaan missä kohtaa kuviota ruumiinosa on. Ei Örmylläkään ole punaisella alueella tuo oikea korva, mutta koska se on sitä lähellä, halusin silti tehdä yhden erivärisen korvan. Muuten jäisi tulos vähän tylsäksi? Söpöhän tämä on kuin mikä.

Erdbeere ja Örmy kuulostavat mielestäni suht kovilta termeiltä, sillai että ne yhdistettynä söpöön rottaan muodostavat absurdihkon kokonaisuuden. Mielikuva on, että kyseessä pitäisi olla jotain isoa ja kovaluonteista, mutta mitäpä mitä. Erdbeerehän viittaa tuohon värilliseen naamaan, se on punainen ja siten 'mansikkainen'. Voin nyt myöntää, että unohdettuani termin merkityksen ja muistellessani sitä taas, luulin oikeasti nimenneeni tämän joksikin sotilaaksi tai jotain. Phehe. Tuollainen unelias sylirotta se on.

Sekamelskan Erdbeere ei väreiltään osu mihinkään realistiseen kastiin, joten siksi se on Sekamelskan. Kaikki karkkieläimet kuuluvat sinne.











Kuvattuani tätä järkkärillä, voin todeta että kameranruokaa se kyllä on.

lauantai 20. elokuuta 2016

Marjasateen ukko

Hööh, tälle tuli nimi eläintieteilijältä, jonka kirjoja lueksin.

Nimi: Stainygate's Desmond "Marjasateen ukko"
Ikä: Aikuinen. Muovailtu kesällä 2016.
Sukupuoli: Uros.
Laji/rotu/tyyppi: Kesyrotta.
Väri: Chocolate/capped mm (laukillinen capped?). Silmiä ja korvia ympäröi kaksi poskia mukailevaa ruskeaa läikkää, jotka eivät kosketa toisiaan ollenkaan. Vasemmanpuoleinen läikkä on hiukan pitempi ja yltää koukkaamaan leuan alta melkein oikealle puolelle. Vatsapuolella on ruskea kuvio jalkojen välissä.
Muuta: Tein Desmondin ihan varta vasten isäksi Marjasateen poikasille, ja samalla se sai isääntyä myös viisihenkiselle, toistaiseksi emottomalle teinipesueelle. Anatomia ei mennyt ihan nappiin, tällä on todella kapea pää verrattuna aikuisiin poikiinsa, mutta onpahan noin muuten ihan mukiinmenevä. Onhan niitä luikkupäitä oikeastikin.

Luonne lienee ihan hyvä, vähän topakka mutta reilu, mitä poikasiinsa tulee. Kesyt rottaurokset ovat kuulemma hyviä isiä ja osallistuvat poikasten hoitoon, jos vain voivat. Rottahuoneessa asia on totta, ja siellä lastentarhaksi kasaantuneiden emojen ruokinta ja turvallisuus on niiden äijien vastuulla, jolloin perheet muodostavat yhden melko yhtenäisen lauman. Jollakin voi olla useampikin naaras, kuten Desmondilla ja Pörröllä.

No joka tapauksessa... Sorrun aina pohtimaan tieteellisyyksiä ja faktoja tässäkin blogissa, vaikka tarkoitukseni on kertoa söpöistä massapalluroista.











Osasta uusista kuvista olen säästänyt alkuperäiset versiot, etenkin jos en ole ollut varma muokkiversion laadusta ja mielipiteistäni sen suhteen. Saatan myös haluta tehdä jotain kuvaamiseen liittyvää postausta näistä joskus tännekin, joten sekin on syy. Pyrin aina kuvaamaan niin, että kuvat olisivat jo kamerassa mahdollisimman toivotunlaisia, ja koneella käsittelen niitä mahdollisimman vähän. Pidän luonnollisuudesta ja rehellisyydestä valokuvauksessakin.

Päiv. 2/10/16. Lisäilin jo julkaistuille rotille uusia kuvia, jotka on otettu "kunnolla" digijärkkärillä. Laatu on mielestäni parempi. Salamaa on himmennetty talouspaperilla, joten varjot eivät heittele ihan hulluna. Esimerkkinä tästä ovat tietysti Desmondinkin kuvat, joista nuo kangastaustaiset ovat ne uudet. Rotan värin oikeellisuuden näyttämiseksi olen kesken kuvaamisen säätänyt sävyjäkin, siksi kaksi alinta ovat pinkimpiä ylempien ollessa hiukka vihertäviä.