Peukkureiden asumukset, osa 5.

Peukkurihäkkisarjan viides osa käsittää häkkejä tämänhetkiseltä tasoltani. 

Kulisseja.

Minua oli jo pitkään ärsyttänyt se, miten tein häkkejä pienillä asumuksilla mutta en kauheasti mitään mihin oikeasti mahtuisi isompi rottamäärä. Jostain syystä se ärsytti vain kun oli kyse Dipin ja Rämän rotista, eli neljästä valkokirjavasta naaraasta. Siispä vuoden 2022 puolella aloitin muutaman uuden häkin ja päätin, että yksi niistä saa olla iso Dipin ja Rämän häkki. Näiden valmistumisajankohta ei ole tiedossa, mutta se on todennäköisesti alkuvuosi 2023. Kaikissa on vihreät kukkalangat.

Edestä.

Takaa.

Häkin pohjalaatikko on massasekoitus ja väriltään jokin makeahko vaaleanruskea. Kukkalankojen väri vihreä, huovat tummanpunaiset. Häkkiin tuli yksi kiinteä keskitaso, minkä lisäksi pienempiä "irrotettavia" tasoja joita pitkin rotiskot pääsisivät kiipeilemään. Kulkuaukko keskitasolle on häkin takaseinän puolella. Sisustuksena on alisilla paperikasa ja kippo, ylempänä massasta tehty luola, riippari ja ainakin yksi tuplakippo.  

Vasen sivu.

Sitten oli vuorossa Pihvilinna, joka sai nimensä paistettua pihviä muistuttavasta pohjalootan väristä. Huopien väri on tummanruskea. Pihvilinnassa on kaksi kämppää eri kerroksissa, ja se on leveä. Poikkeavaa on, että kiinnitin leveät tasot häkin keskiosaan, eikä se näytä kovin sievältä. Voin toisaalta muokata sen muuksikin jos haluan, mutta anti olla just nyt. Tasoille pääsee molemmilta sivuilta, ja luukkujen puolella keskipalkki pitää ne kasassa. Keskipalkki on myös se mihin osa sulkumekanismeista kiinnittyy. Sisustuksena ovat paperipesät ja pohjalootaan mätsäävät tuplakipot.

Kolmantena on Lohihäkki, nimetty kypsennetyn lohen värisen pohjalaatikon perusteella. Massa on silkki- ja helmimassan sekoitusta. Huovat ovat tummanpunaiset. Tässä on kaksi asuntoa, mutta alempi on paljon tilavampi ja siinä on kiinteästi yksi lisätaso; se on siis kaksikerroksinen. Alakämpän yläkertaan pääsee takaseinän puoleisesta kulkuaukosta, jonne taas pääsee erilaisia "irrotettavia" tasoja pitkin kiipustamalla ja hyppimällä. Alimman irtotason alla on myös paperipesä. Yläkämpässä on vain yksi "irrotettava" taso ja sen alla paperipesä, päällä taas ruokailutilat.

Nuo maalarinteipit eivät aja asiaansa ja näkyvät liian hyvin. Olen alkanut harkita kuumaliimapistoolin hankkimista. 

Minttumökki onkin aika erikoinen. Kasasin sen, kun halusin tehdä lisää häkkejä mutten jaksanut tapella rullasta irti vielä yhtä isoa kaistaletta. Samalla ärsytti se ylijäämäpalojen määrä mitä ei voinut sellaisenaan mihinkään hyödyntää, ja sainkin idean, että nyt teen häkin kokonaan romuosista kasaamalla. Ei se mitenkään nätti ole, mutta ei tarvitsekaan. Oli se omalla tavallaan hupaisa proju, jonka kanssa tein juttuja joita en näihin häkkeihin yleensä joudu käyttämään. Minttumökki sai nimensä tietenkin mintunvihreästä pohjalootastaan, joka sointuukin hyvin yhteen vihreiden kukkalankojen ja limenväristen huopien kanssa. 

Edestä.

Oikea sivu.

Häkissä on kaksi asuntoa; alempi on iso ja kaksiluukkuinen, ja sen luukut kiinnittyvät kaiketi ylhäältä. Kuutiomaisen yläkämpän luukku suljetaan vasemmalta. Luukut ovat nivelettömiä. Alemmassa kämpässä on edestä katsottuna vasemmalla melko pinta-alaton taso, johon on kulkusilta ja jonka alla on talouspaperipesä. Yläkämpässä on L -kirjaimen mallinen taso johon myös pääsee kulkusiltaa pitkin, ja tämän tason pitempi sivu on takaseinän puolella. Sen alla on paperipesä. Molemmissa asunnoissa on yksi tuplakuppi.

Takaa.

Vasen sivu.

Tuollaisia ylijäämäpaloista kasattuja häkkejä tulee jatkossa lisää, kerta se jyrsijäverkkoroskiskin (tai siis kippo johon niitä paloja laitan etteivät ne seilaisi ympäriinsä ja muuttuisi riskiksi) on aina ihan liian täynnä.

Vähän samantapaiseksi rakentui Harmaa pikkuhäkki, joka on yhtä pientä asuntoa. Pohjaloota on harmaa, kukkalangat vihreät ja huovat valkoiset. Huovista näkee että piirsin niiden muodot punaisella tussilla, ja se olisi siis kannattanut jättää tekemättä... En tiedä miten huopaan voi tehdä järkeviä merkintöjä. Harmaan pikkuhäkin alempi luukku on nivelellinen ja suljetaan sivuilta. Myös ylisellä on oma luukkunsa, ja se sulkeutuu oikealta. Alakerrassa on kaksi "irrotettavaa" tasoa, jotka yhdistyvät kulkusillalla, ja alemman alla on paperipesä. Yläkerrassa ei ole suoranaisesti mitään, mutta sen kattoon voi ripustaa rotille aktivointileluja. Ruokakippo on toistaiseksi turkoosi. 

Edestä.

Vasen sivu.

Harmaa pikkuhäkki pääsi jo oikeaan kuvauskäyttöön, kun tein kuvasarjan, jossa Silli -luuranko syöttelee kolmelle corpsepaintterinaaraalle koiranherkkulätkiä. Luupää näkyy olevan ihan tohkeissaan asiasta. En silti usko että rotat ovat hänen, vaan että hän sai luvan niiden ruokkimiseen. 

Silli ruokkii corpsepaintterinaaraita.

Ja satsin viimeisin häkki on Nötkötti, joka sai nimensä nötkötinpunahtavasta värimaailmastaan. Tämä on varmaankin yksi pienimmistä häkeistä hetkeen, ja koska lattiapinta-ala on niin olematon, näyttää se paljon korkeammalta kuin onkaan. Nötkötissä on tietenkin lihanpunainen silkkimassapohjalaatikko ja tummanpunaiset huovat, kaksi kerrosta ja yksi "irrotettava" taso kulkusiltoineen. Tason alla on paperipesä. Sointuvan värinen tuplakippo löytyy yläkerrasta, jonne pääsee nurkasta. En laittanut ylisille mitään lisätasoja ensinnä siksi, koska sinne ei mahdu mitään, mutta myös koska sinne voisi laittaa riipparin. 

Edestä.

En tiedä mikä tuon virka oikeasti olisi. Voisiko se olla jonkun matkahäkki? Mutta silloinkin joku matalampi ja pinta-alallisempi toimisi paremmin. 

Tämän tekstin myötä olen nyt blogittanut varmaan kaikki peukkurihäkit, joita varannoissani on. Lisää tulee joskus. Lisäksi aion myöhemmin julkaista pohdintatekstin näihin häkkeihin liittyen.